Pulkkilanharjun pyörätie Reimarista pohjoiseen. Tässä pyörätie siirtyy idän puolelle.
Vuonna 2008 valmistunut pyörätie sai asvalttipäällysteen kesällä 2015. Tässä on hyvä pyöräillä.
Vuosina 2008-2015 pyörätien pinnoite oli asvaltin sijasta kivituhkaa ja maa-ainesta, jolloin kasvit alkoivat lopulta vallata pyörätietä. Tuolloin pyörätie oli asvaltoitu Reimarin eteläpuolelle asti ja sorapyörätie jatkui Käkisalmen sillan eteläreunaan asti. Alkuperäisen suunnitelman mukaan pyörätien piti jatkua Kalkkistentien risteykseen asti. Luonnonkaunis harjumaisema! Alla pyörätien metsäosuus, joka on luonnollisesti jätetty asvaltoimatta.
Yläkuva. Asvalttia ei ole metsäosuuksilla, tässä siirrytään taas autotien viereen ja asvaltti alkaa.
Kansallispuiston pysäköintialueen pohjoispuolella on lyhyt asvaltoitu pyörätien pätkä, joka asvaltoitiin 2015.
Alakuva. Pohjoiseen pyöräillessä metsäosuuden jälkeen alkaa taas oikea pyörätie.
Vasemmalla pyörätien pohjoispää Käkisalmen sillan eteläpuolella.
Alakuva. Käkisalmen sillan uusi pyörätie, joka valmistui kesällä 2015.
Yläkuvassa Käkisalmen sillan pohjoispää, johon loppuu Pulkkilanharjun pyörätie pohjoisessa. Tästä pohjoiseen täytyy pyöräillä autojen seassa, Kalkkistentien risteykseen on muutama kilometri. - Alhaalla on lisää kuvia Pulkkilanharjulta.
Alhaalla Hyvinkään Kytäjärven pohjoispuolen tien kyltti osoittaa Hirvijärvelle.
Tyyneläntien alikulku on toinen alikulku Jokelasta etelään. Tyyneläntie ja sitä seuraava Radanvarsitie ovat sorateitä, joita pitkin pääsee Järvenpäähän.
Hampurin alikulku on ensimmäinen junaradan alikulku Jokelasta pohjoiseen, Hyvinkäälle. Vanhan alikulun takaa löytyy peltoja, taloja ja maatiloja. Vain kaksi tietä, lisäksi metsien kätköissä on polkuja.
Jostain syystä tien nimi Hamburgintie ei noudata suomen kielen sovinnaisasua Hampuri. Radanvarren maaseututie on nimetty Pohjois-Saksan suurkaupungin mukaan.
Muitakin kummallisia nimiä löytyy: Helsingin Alppilan kaupunginosa on nimetty Alppien vuoriston mukaan, vaikka alueen korkein kukkula on korkeintaan 20 metriä korkea.
Palopuron alikulku on toinen junaradan alikulku Jokelasta pohjoiseen, Jokelan ja Hyvinkään puolivälissä. Seisakkeen ja kylän alkuperäinen nimi oli Palojoki vuosina 1905-1951. Postit sekoittuivat Nurmijärven Palojoen kanssa, joten Postilaitoksen kehoituksesta nimi muutettiin Palopuroksi lokakuussa 1951. Nimi ei kuitenkaan sovellu paikalliseen hämäläismurteeseen, sillä puro on itämurteinen sana. Länsimurteissa käytetään puron sijasta sanaa oja.
Kaltevan vanha alikulku on kolmas alikulku Jokelasta pohjoiseen. Takana oleva alikulku alittaa autotien. Alikulkua ovat käyttäneet lukuisat pyörät vuosikymmenten ajan. Liikennemerkki on vanhentunut jo aikoja sitten. Kuvaan sopisi hyvin höyryjuna ja vanhanaikainen vaihteeton polkupyörä, joita nykyään näkee lähinnä museoissa.
Suomen ensimmäinen pyöräilyseura perustettiin 1882. Ensimmäinen pyöräkilpailu oli vuonna 1884. 1890-luvulla Helsingissä oli pyöräilyrata.
Hyvinkään Martinkadun alikulku on Jokelasta pohjoiseen viides junaradan alikulku.
Hyvinkään lentokenttä oli sodan aikaan ilmavoimien tukikohta. Lentokenttä rakennettiin kesällä ja syksyllä 1940. Sen rakentaminen maksoi 4,7 miljoonaa markkaa eli 1,29 miljoonaa euroa (rahanarvonkerroin 1860 - 2010).
Sodan aikaan Neuvostoliiton pommikoneiden lähestyessä pääkaupunkia lähti Hyvinkäältä seitsemän hollantilaisvalmisteista Fokker D-XXI-hävittäjää tähtimoottorit ulvoen Helsinkiä puolustaakseen.
Hyvinkään lentokenttä toimi päälentokenttänä 2.1.1945- vuoden 1947 alkuun. Tänä aikana Aero lensi 3 Junkers ja 2 DC-2 koneellaan kotimaahan ja ulkomaille. Kotimaan kohteita olivat Kemi, Tampere, Turku, Pori, Maarianhamina, Vaasa ja Jyväskylä.
1946 Aero osti 8 DC-3-konetta, jotka oli Alankomaissa muutettu Yhdysvaltain ilmavoimien C-47 kuljetuskoneista siviilikäyttöön. Matkustajia mahtui enimmillään 28-32. Ensimmäinen Aeron DC-3 laskeutui Hyvinkäälle 19.10.1946. DC-3:t eivät kuitenkaan toimineet Hyvinkäältä, koska Malmin lentokenttä vapautui 1947 alussa.
Hyvinkään lentokentän muistomerkki. Sodan aikaan Neuvostoliitto pommitti Helsingin lisäksi monia muitakin Suomen kaupunkeja ja jopa pienehköjä taajamia kuten Tuusulan Jokelaa.
Talvisodan aikaan naapurimaat eivät auttaneet Suomea paljoakaan, mutta länsimaista löytyi tosi ystäviä. Isänmaata puolustavia aseita oli kuitenkin vaikea hankkia ulkomailta ja myös niiden kuljetus Suomeen oli hankalaa. Suomen puolustusvoimien joukko-osastot kuitenkin kestivät sodan hirvittävän paineen ja maamme säilyi vapaana.
Kytäjälle vievä pyörätie valmistui joskus elokuussa 2007. Silta ja siitä 30 metrin pätkä kuitenkin asvaltoitiin vasta keväällä 2008. Kuva paikalta syksyllä 2007, asvaltti loppuu ennen siltaa. Pyörätie loppuu Vakkurintien risteykseen, jonka jälkeen pyöräillään Kytäjäntiellä. Kytäjällä pyörätie alkaa järven itäpäästä ja loppuu Ihanaistentien risteykseen.
Kytäjän pohjoispuolen tie, josta kulki kapearaiteinen rautatie 1911-1967. Viimeinen juna Hyvinkäältä Karkkilaan lähti 31.8.1967, sitten rata purettiin - jo tuolloin ehdotettiin sen säilyttämistä. Kytäjän rata oli Suomen viimeinen pitkä kapearaiteinen rata. Rata Hyvinkäältä Kytäjälle valmistui 1908, josta rataa jatkettiin vuonna 1911 Karkkilaan. Yleiseen liikenteeseen rata avattiin 28.10.1913. Vilkkain vuosi oli 1946, jolloin jopa 200 000 matkustajaa käytti tätä 45 kilometrin rataa. Matkustajaliikenne loppui 27.5.1961. (Tekniikan Maailma 17/1967, sivut 30-31)
Alakuvassa golf-kenttä vasemmalla ja kentän huoltorakennukset mäellä.
Kytäjän italialaistyylinen kirkko
Kytäjän pieni ja viehättävä kirkko sijaitsee Kytäjärven itäpuolen tiestä etelään. Vieressä pieni hautausmaa. Alla olevassa kuvassa näkyy Kytäjärven itäpää syksyllä.
Alhaalla ollaan Kytäjän kioskista länteen, Kytäjärven keskiosa on oikealla noin 200 metrin päässä.
Kytäjän kuuluisa golf-kenttä Kytäjärven länsipuolella. Nämä kuvat ovat Kytäjältä ja sinne vievältä tieltä Hyvinkään keskustan ja moottoritien länsipuolelta. Alla kuvia Asikkalasta.
Asikkala
Lahden pohjoispuolella Vesivehmaalle vievä 3131-tie, vieressä pyörätie. 5 km päässä risteys josta käännytään vasemmalle, Vääksyyn ja sieltä jatketaan matkaa Pulkkilanharjulle.
Asikkalan kaunis kirkko. Asikkalan kylässä ei ole kauppaa eikä edes kioskia. Maataloja on kaikkialla. Asikkalan kunnan keskustaajama sijaitsee Vääksyssä, jonne on matkaa Asikkalan kylästä noin 8 kilometriä etelään. Alla kylän museokeskus ja kirkko Laukkalantieltä katsottuna.
Pulkkilanharjun pyörätie
Pyörätie Asikkalasta pohjoiseen Pulkkilanharjulle. Viimeinen mäki ennen harjua, Päijänne näkyy edessä.
Harjun eteläosan sillan vuonna 2008 valmistunut kevyen liikenteen silta on metallinen ristikkosilta, jolla ei ole kiva pyöräillä. Tässä ollaan sillan pohjoispuolella, takana häämöttää edellisen kuvan maisema noin puolen kilometrin päässä.
Jotkut pyöräilijät kiertävät ristikkosillan autotien kautta, minkä huomasi pyöränjäljistä sillan kummaltakin puolelta. Sillan eteläpuoli. Tien 314 Pulkkilansalmen ylittävä kevyen liikenteen silta on pelkkä metalliritilä. Osa pyörätien käyttäjistä ylittää sillan autotien kautta, esimerkiksi koiran ulkoiluttajat ja rullaluistelijat. Tiepiiri on tietoinen autotien kautta kulusta. Ritilästä on siis haittaa muillekin kuin pyöräiljöille. Ritilää on perusteltu sillä, että se lisää syksyllä pyörätien käyttöaikaa (Moottori-lehti 9/2008, sivu 9). Pulkkilanharjun pyörätiellä ei ole talvikunnossapitoa.
Reimari, Pulkkilanharjun eteläosa. Pyörätie jatkuu Asikkalasta Reimariin saakka lännen puolella. Pyörätien eteläosa Reimariin asti on ollut asvaltoituna pyörätien valmistumisesta saakka (2008), siitä pohjoiseen pyörätie oli sorapintainen vuosina 2008-2015. Pohjoisosa asvaltoitiin kesällä 2015 lukuunottamatta metsäosuuksia ja pientä 314-tien osuutta.
Ravintola Reimarin komea torni. Ravintola on auki vain kesäkuukausina.
Pyörätien länsipuolen osuuden viimeiset metrit, Reimarista kolme sataa metriä pohjoiseen. Tästä pohjoiseen pyörätie siirtyy idän puolelle.
Alakuvassa näkyy pyörätien metsäosuutta.
Yllä ollaan sorapyörätien alussa Karisalmen eteläpuolella, viereisessä kuvassa sen pohjoispuolella.
Kuten alla olevista kuvista näkyy, Pulkkilanharjun pohjoisosan pyörätiellä on pitkä asvaltoimaton osa metsässä ja myös 314-tien vieressä. Nämä osat jäivät asvaltoimatta vuoden 2015 uudistuksessa.
Sorapyörätietä eivät kaikki pyöräilijät käytä, vaan polkevat mieluummin autojen seassa. Pyörätien käyttökelpoisuus on kyseenalainen, jos pyöräilijät eivät (perustellusti) käytä sitä. Tiellä kulkee myös linja-autoja ja rekkoja joten vaaratilanteita saattaa syntyä. Alla kuva Käkisalmen sillasta ennen vuoden 2015 pyörätien valmistumista, pohjoisesta katsottuna. Silta sai pyörätien idän puolelle kesällä 2015 (ylhäällä lisää).
Pulkkilanharju on kuuluisaa Punkaharjua vähemmän tunnettu. Harjumaisema on upea myös Pulkkilanharjulla.
Kuva on yksityiskohta Päijänteen kansallispuiston infotaululta, Pulkkilanharjun keskiosasta.
Saimaalla on norppia, Päijänteellä ei. Molemmat järvet ovat ammoin olleet osa merta, joten Päijänteelläkin on varmasti joskus ollut norppia.
Nykyään vain 5 maailman järvessä elää hylkeitä. Nämä ovat Lake Iliamna Alaskassa, Seal Lakes Kanadan Pohjois-Quebecissä (3 hyljejärveä, jotka ovat yhteydessä toisiinsa), Baikal, Laatokka ja Saimaa.
Kuva kertoo Pulkkilanharjun muodostumisesta jääkaudella. Kuva on yksityiskohta Päijänteen kansallispuiston infotaululta, Pulkkilanharjun keskiosasta.
Sillan paasi
Pulkkilanharjun Käkisalmen silta valmistui vuonna 1940, kuten vuosiluku kertoo. Suomessa raskas talvisota oli loppunut maaliskuussa 1940 ja kansamme marssi kohti tuntematonta tulevaisuutta.
Pulkkilanharjun Karisalmen upea silta
Karisalmen sillalla on pyörätie sillan molemmin puolin. Kuva toukokuulta 2009.