Lahdesta Heinolaan pyöräillään Ahtialantietä pitkin pohjoiseen. Tie muuttuu Seestantieksi ja Kumiantien risteyksen jälkeen Mäkeläntieksi. Kuva otettu rautatiesillalta Lahteen päin.
Mäkeläntiellä on rautatien alikulku Vanajanraitille (yläkuva), joka vie 140-tielle. Heinolaan matkaavan pyöräilijän kannattaa kuitenkin jatkaa Mäkeläntietä koilliseen.
Kuva toiselta rautatiesillalta. Radan pituus on 37,4 km ja nopeusrajoitus vain 60 km/t. Henkilöliikennettä 1.1.1932 - 26.5.1968. Tavarajuna kulkee päivittäin ja museojunat joskus kesällä.
Mäkeläntien risteys, jatketaan 140-tietä oikealle Heinolaan. Kyltin mukaan Heinolaan on 16 ja Lahteen 19 kilometriä. Kuten näkyy, pyörätietä ei ole vaikka Etelä-Suomen pyörätiekartta niin väittää.
Mäkelän seisakkeen ratavartijan talo. Ratavartija tarkasti radan päivittäin muutaman kilometrin matkalta resiinalla liikkuen. Ratavartija nuorikkoineen ja perheineen asui ratavartijan talossa, omaa taloa ei tarvinnut ostaa. Talo toimi VRn työsuhdeasunnon lisäksi myös työtilana.
Ensimmäisen luokan vaunun tilat ovat ylellisten salien veroisia. Museojuna oli täynnä, myös tämä 1. luokan vaunu, jossa matkustaminen oli aikoinaan kallista.
3.6.1956 Euroopan rautatieliikenteessä lakkautettiin 3. luokka - siitä tuli 2. luokka, samalla 1. ja 2. luokka yhdistettiin 1. luokaksi.
3.6.1956 Euroopan rautatieliikenteessä lakkautettiin 3. luokka - siitä tuli 2. luokka, samalla 1. ja 2. luokka yhdistettiin 1. luokaksi.
Moottoritien alikulku vie Vierumäelle. Lähistöllä on maatiloja. Pyörätie alkaa Vierumäen kylän eteläpuolelta lännen puolella. Vierumäen kylän alkuperäinen nimi on Härkälä.
Urheiluopistontien risteyksen ja Vierumäen välinen 140-tien pyörätie valmistui keväällä 2009. Pyörätie on lännen puolella.
Kesäinen näkymä moottoritien ylittävältä sillalta. Takana näkyy rautatiesilta.
Rautatien rakentaminen Heinolaan aloitettiin 1928. Alkuperäisen 1909 suunnitelman mukaan rautatien piti ulottua Jyrängönvirran eteläpuolelle, jolloin siltaa ei olisi tarvittu, mutta 1928 päätettiinkin rata rakentaa Heinolan kaupunkiin saakka. Sillan paikka oli pitkään kiistanalainen, joten Heinolan rautatiesillan rakentaminen aloitettiin vasta kesällä 1930. Silta valmistui 1932. Yleiseen liikenteeseen silta tuli toukokuussa 1932. Sillassa on 11 jännettä.
Heinolan sillan kaarijänne.
Heinolan Aschan'in talo, kaupungin vanhin talo. Nimi on hyvin vanha ja se äännetään [askaan], sana on alkuaan ollut Asikainen tai Asikka. Kunnan nimi Asikkala on samaa alkuperää.
Heinolan Tähtisilta avattiin käyttöön 18.11.1993. Se on Suomen toinen vinoköysisilta, 924 metriä pitkä.
Heinolan keskustan satoja vuosia vanha puisto.
Alla 1950-luvun rautatievaunu Heinolan rautatieasemalla. Junan toi Lahdesta Heinolaan museokäytössä oleva höyryveturi. Kuvassa ensimmäisen luokan vaunu, jonka sisustus on ylellinen. Junissa oli kolme luokkaa 3.6.1956 saakka, jolloin 1. ja 2. luokka yhdistettiin ja 3. luokasta tuli uusi 2. luokka. Kolmannen luokan vaunuissa, joita useimmat matkustajat käyttivät, oli puuistuimet.
Alla 1950-luvun rautatievaunu Heinolan rautatieasemalla. Junan toi Lahdesta Heinolaan museokäytössä oleva höyryveturi. Kuvassa ensimmäisen luokan vaunu, jonka sisustus on ylellinen. Junissa oli kolme luokkaa 3.6.1956 saakka, jolloin 1. ja 2. luokka yhdistettiin ja 3. luokasta tuli uusi 2. luokka. Kolmannen luokan vaunuissa, joita useimmat matkustajat käyttivät, oli puuistuimet.