Vähänummentien alikulku rakenteilla marraskuussa 2018
Vähänummentiestä pohjoiseen risteävä uusi tie
Vaahteratien Myllyn uusi silta
Lemmenlaakso, Keravanjoki
Vähänummentien alikulku rakenteilla marraskuussa 2018 Vähänummentiestä pohjoiseen risteävä uusi tie Vaahteratien Myllyn uusi silta Lemmenlaakso, Keravanjoki
0 Comments
Järvenpään Haarajoelta pääsee pyörällä Raitatielle, josta alkaa tämä alikulku Vanhan Lahdentien ali. Vaahteratien alikulku: pyörätie loppuu Vaahteratien risteykseen, alikulku jatkuu oikealle ja sitten Raitatielle. Alikulku valmistui v. 2007. Lemmenlaakson reuna-alueilla on maastopyöräilyyn sopivia alueita. Luonnonsuojelualueen ydinalueella ei saa liikkua hevosella, kuten kyltti kertoo. Tämä alue sopii vielä maastopyöräilyyn, mutta Keravanjoen jokilaakson luontopolku on tarkoitettu kävelijöille eikä se sovellu pyöräilyyn. Ahtaalla luontopolulla on paljon kasvillisuutta eikä polulta saa poiketa keväältä keskikesälle. Lemmenlaakson reuna-alueilla polut ovat leveitä ja sopivat hyvin maastopyöräilyyn. Keravanjoki lähellä nuotiopaikkaa, jonne pääsee hyvin maastopyörällä. Maastopyöräilyyn sopiva polku. Järvenpään itäpuolella Helsinki-Lahti-moottoritien ja Vanhan Lahdentien välissä Haarajoen eteläpuolella on metsä, jossa on pyöräilyyn sopivia polkuja ja teitä. Lopella Lopen vanha puukirkko eli Santa Pirjo on rakennettu 1600-luvun jälkipuoliskolla. Se sijaitsee mäellä 1,5 kilometriä Lopen kirkonkylästä lounaaseen. Lopen iso tiilikirkko on rakennettu vuosina 1885-87 kirkonkylän mäelle Jokiniementie vie Lopen keskustaan. Loppea voi lähestyä myös pyöräilemällä pohjoiseen Riihimäen tielle, jolta käännytään vasemmalle, länteen. Pian tulee risteys Lopen kirkonkylään. Edessä olevan talon edessä on vanhoja autoja, joista vanhimmat ovat 1960-luvun malleja. Läyliäisissä pyörätie loppuu etelässä Metsäläntien risteykseen. Lopelta on matkaa Läyliäisiin noin 10 kilometriä, pyörätietä ei ole, piennar on leveä. Alla on Läyliäistenraitin Hyvinkääntien risteys Läyliäisistä muutama kilometri etelään, 25 Hyvinkää -tie vie Kytäjälle Hyvinkään puolella rajaa tien nimi vaihtuu Kytäjäntieksi. Maatiloja, aittoja, peltoja, metsiä ja myös omakotitaloja on tien varrella. Tässä ollaan Lopen ja Hyvinkään rajalla. Kytäjä lähestyy itään päin pyöräillessä. Tie on mutkainen, mutta liikennettä ei ole paljoa. Pyörätie Hyvinkään ja Riihimäen välillä lähellä Monnia. Monnissa oli rautatien seisake vuosina 1912-1996 : H-juna pysähtyi Monnin seisakkeella elokuuhun 1996 saakka. Hyvinkään Mutilassa oli 28.7.2010 lämmintä jopa +34,9 C astetta, Uudenmaan kuumin lukema kertoi radiossa Mika Saarelainen Monnin entinen seisake on sillasta vasemmalla. Syksyllä 1992 Monnista nousi ja laski junaan vajaa 100 matkustajaa. VR:n konduktöörit laskivat seuraavia matkustajalukuja: Palopuro 100, Takoja 150, Purola 200, Kyrölä 250, Ristinummi 800 ja Kytömaa 100 matkustajaa. Joulukuussa 1992 VR aikoi lakkauttaa nämä rautatieseisakkeet. Lisäksi Kyrölän ja Ristinummen välille piti rakentaa uusi seisake - joka ei toteutunut. Kytömaan seisake lakkautettiin 29. toukokuuta 1994. VR lakkautti Monnin, Palopuron ja Takojan seisakkeet 12. elokuuta 1996. Ristinummen seisake lakkautettiin 31. toukokuuta 1998. Kyrölän ja Purolan seisakkeita ei lakkautettu. Syksyllä elonkorjuun jälkeen viljojen korret eivät enää korista maisemaa. Riihimäki-päivän sekä Rautatiemuseon erikoispäivän kunniaksi Ukko-Pekka-höyryveturi kulkee Riihimäen ja Hyvinkään väliä, päätyen Hyvinkää-Hanko-radalle. Kuva otettu pyörätieltä. Hyvinkäältä voi pyöräillä Riihimäelle myös Arolammen ja Herajoen kautta. Tällöin pyöräillään Hyvinkään Vaiveronkatua pohjoiseen kunnes se muuttuu Arolammintieksi. Ei käännytä Pöölintielle, vaan jatketaan oikealle, pyörätie alittaa kehätien. Kermintiellä jatketaan pohjoiseen, kunnes tie yhtyy Hyvinkääntiehen. 130-tie, Havintie, Herajoentie Riihimäen keskustaan. Riihimäeltä pohjoiseen pyöräillään keskustan länsiosien kautta (jossa on Metsästysmuseo ja kuuluisa Lasimuseo) Punkantielle (muuttuu Rajaportintieksi) 130-tien ja moottoritien alikulkujen kautta pyöräillään tielle 54 länteen, josta käännytään vanhalle Punkantielle (PUNKKA 2), kuva alhaalla Punkantien päätyttyä 130-tiellä pyöräillään muutama kilometri, jonka jälkeen käännytään Tervakoskelle vievälle tielle Vasemmalla on Koivusillantie Tervakosken keskustaan 130-tieltä Tervakoskella jatketaan pohjoiseen Kirkkotietä pitkin, ei käännytä Rehakkaan päin. Pyöräillään kaunista maaseututietä pitkin, 130-tien yli Uhkoilantielle. Uhkoilan jälkeen tulee huoltoasema Linnatuuli (kuvanottopaikasta muutama sata metriä eteenpäin ja sitten oikealle) moottoritien yläpuolella. Uhkoilantiellä on silta moottoritien yli. Seuraavasta 130-tien risteyksestä käännytään länteen Tuulensuuntielle moottoritien alikulkuihin, jonka takana näkyy 130-tien risteys. Tuulensuuntien risteyksestä käännytään Helsinki-Tampere-moottoritielle päin, Janakkalaan Räikälän vanha kivisilta Tien itäpuolella näkyy rautakautisena linnoituksena käytetty Hakoisten linnavuori. Linnavuoren korkein kohta on 63 metriä Kernaalanjärven yläpuolella ja 140 metriä merenpinnan yläpuolella. Hamppulan koulun muistomerkki, jossa on kirjoitus: Tällä paikalla toimi Hamppulan kansakoulu 1861-1954. Koulu aloitti toimintansa viisi vuotta ennen Suomen kansakoululaitoksen varsinaista perustamista. Kiven pystytti ensimmäisen koulunsa muistoksi 1968 Janakkalan kunta. Pyhän Laurin lähde on keskiaikainen kokoontumispaikka Tarinmaan eteläpuolella Pyhän Laurin harmaakivikirkko sijaitsee Janakkalan Tarinmaalla ja on vihitty käyttöön 19.9.1520 Pyörätie Tarinmaan ja Turengin väliselle Hakoistentielle valmistui kesällä 2008 Risteyksestä käännytään Turenkiin Turengin vanha rautatieasema Autojen likaiset osat erottuvat, kuten tämän Volkkarin helmat. Alkuaan kaikki Volkkarit olivat takamoottorisia, etuvetorakenne on lainattu DKW:ltä. Tekniikan Maailma -lehti koeajoi vuonna 1966 Audin (ei mallimerkintää! koska automerkillä oli vain yksi malli), jonka etuvetoinen alusta periytyy DKW F102-autosta. DKW:n 2-tahtinen 3-sylinterinen 1,2 litran moottori ei kuitenkaan kelvannut Audiin, johon laitettiin 1,7 litran rivinelonen. TM 17/1966 mittasi Audin kiihtyvyydeksi 0-100 km/h 16,3 sekuntia. Vuonna 1966 Audi maksoi 14380 markkaa, joka on 22886 euroa (rahanarvonkerroin 1860 - 2010). VW/Audi otti DKW:ltä etuvedon ja sitten lopetti merkin valmistuksen. Jos VW olisi säilyttänyt DKW-automerkin vuonna 1966, tämäkin auto voisi olla DKW-merkkinen. Harvialantie Turenkiin, toisessa suunnassa on Hämeenlinna Pyörätie Hyökännummelta Ohkolaan valmistui heinäkuussa 2007. Hyökännummi on Mäntsälää ja viereinen Kellokoski Tuusulan iso taajama. Kuvassa pyörätien eteläpää. Pyörätietä Ohkolasta Hyökännummelle rakennettiin keväästä heinäkuuhun 2007. Kuva tulevan pyörätien Mäntsälän päästä toukokuussa 2007. Pyörätien pohjoispää ennen ja jälkeen valmistumisen, toukokuussa ja elokuussa 2007. Alla kuvia pyörätien teosta toukokuussa 2007. Arolan kylätiellä sijaitsi Ohkolan kuuluisa työväentalo, joka on purettu jo vuosikymmeniä sitten. Kuva pyörätien rakentamisen aikoihin toukokuussa 2007, kyltit maassa tilapäisesti. Hirvihaaran kylässä tien lähellä oleva aitta lähellä Sepänmäkeä, aitan kyljessä lukee vuosiluku 1742. Sepänmäen museon kyltti, alla museoalueen kyltissä oleva mietelause Sepänmäen museo Hirvihaaran tie alittaa junaradan (vas) ja moottoritien (alla) ennen Mäntsälän keskustaajamaa, josta kuvia alempana. Mäntsälän rautatieasema, jonka junaliikenne alkoi 3.9.2006 oikoradan Lahti-Kerava valmistuttua Mäntsälän Kapinakuja kunnan keskustaajamassa. Kapinakuja on saanut nimensä historiallisesta tapahtumasta, jota käsitteli myös TV-sarja Entä jos vaihtoehtoisen historian näkökulmasta. Paikka on kuitenkin väärä, Mäntsälän keskustan sijasta Ohkola olisi ollut kujan oikea nimeämispaikka. Mäntsälän kirkko, edessä oikealla sotavuosina 1939-44 kaatuneiden sotilaiden muistomerkki ja sankarihautoja. |
AuthorAri, pyöräilijä Archives
December 2018
Categories |