Pyörätie Hyvinkään ja Riihimäen välillä lähellä Monnia.
Monnissa oli rautatien seisake vuosina 1912-1996 : H-juna pysähtyi Monnin seisakkeella elokuuhun 1996 saakka.
Hyvinkään Mutilassa oli 28.7.2010 lämmintä jopa +34,9 C astetta, Uudenmaan kuumin lukema kertoi radiossa Mika Saarelainen
Monnissa oli rautatien seisake vuosina 1912-1996 : H-juna pysähtyi Monnin seisakkeella elokuuhun 1996 saakka.
Hyvinkään Mutilassa oli 28.7.2010 lämmintä jopa +34,9 C astetta, Uudenmaan kuumin lukema kertoi radiossa Mika Saarelainen
Monnin entinen seisake on sillasta vasemmalla.
Syksyllä 1992 Monnista nousi ja laski junaan vajaa 100 matkustajaa. VR:n konduktöörit laskivat seuraavia matkustajalukuja: Palopuro 100, Takoja 150, Purola 200, Kyrölä 250, Ristinummi 800 ja Kytömaa 100 matkustajaa.
Joulukuussa 1992 VR aikoi lakkauttaa nämä rautatieseisakkeet. Lisäksi Kyrölän ja Ristinummen välille piti rakentaa uusi seisake - joka ei toteutunut. Kytömaan seisake lakkautettiin 29. toukokuuta 1994. VR lakkautti Monnin, Palopuron ja Takojan seisakkeet 12. elokuuta 1996. Ristinummen seisake lakkautettiin 31. toukokuuta 1998. Kyrölän ja Purolan seisakkeita ei lakkautettu.
Syksyllä 1992 Monnista nousi ja laski junaan vajaa 100 matkustajaa. VR:n konduktöörit laskivat seuraavia matkustajalukuja: Palopuro 100, Takoja 150, Purola 200, Kyrölä 250, Ristinummi 800 ja Kytömaa 100 matkustajaa.
Joulukuussa 1992 VR aikoi lakkauttaa nämä rautatieseisakkeet. Lisäksi Kyrölän ja Ristinummen välille piti rakentaa uusi seisake - joka ei toteutunut. Kytömaan seisake lakkautettiin 29. toukokuuta 1994. VR lakkautti Monnin, Palopuron ja Takojan seisakkeet 12. elokuuta 1996. Ristinummen seisake lakkautettiin 31. toukokuuta 1998. Kyrölän ja Purolan seisakkeita ei lakkautettu.
Syksyllä elonkorjuun jälkeen viljojen korret eivät enää korista maisemaa. Riihimäki-päivän sekä Rautatiemuseon erikoispäivän kunniaksi Ukko-Pekka-höyryveturi kulkee Riihimäen ja Hyvinkään väliä, päätyen Hyvinkää-Hanko-radalle. Kuva otettu pyörätieltä.
Hyvinkäältä voi pyöräillä Riihimäelle myös Arolammen ja Herajoen kautta. Tällöin pyöräillään Hyvinkään Vaiveronkatua pohjoiseen kunnes se muuttuu Arolammintieksi. Ei käännytä Pöölintielle, vaan jatketaan oikealle, pyörätie alittaa kehätien. Kermintiellä jatketaan pohjoiseen, kunnes tie yhtyy Hyvinkääntiehen. 130-tie, Havintie, Herajoentie Riihimäen keskustaan.
Riihimäeltä pohjoiseen pyöräillään keskustan länsiosien kautta (jossa on Metsästysmuseo ja kuuluisa Lasimuseo) Punkantielle (muuttuu Rajaportintieksi)
130-tien ja moottoritien alikulkujen kautta pyöräillään tielle 54 länteen, josta käännytään vanhalle Punkantielle (PUNKKA 2), kuva alhaalla
130-tien ja moottoritien alikulkujen kautta pyöräillään tielle 54 länteen, josta käännytään vanhalle Punkantielle (PUNKKA 2), kuva alhaalla
Punkantien päätyttyä 130-tiellä pyöräillään muutama kilometri, jonka jälkeen käännytään Tervakoskelle vievälle tielle
Vasemmalla on Koivusillantie Tervakosken keskustaan 130-tieltä
Tervakoskella jatketaan pohjoiseen Kirkkotietä pitkin, ei käännytä Rehakkaan päin. Pyöräillään kaunista maaseututietä pitkin, 130-tien yli Uhkoilantielle.
Uhkoilan jälkeen tulee huoltoasema Linnatuuli (kuvanottopaikasta muutama sata metriä eteenpäin ja sitten oikealle) moottoritien yläpuolella. Uhkoilantiellä on silta moottoritien yli.
Seuraavasta 130-tien risteyksestä käännytään länteen Tuulensuuntielle moottoritien alikulkuihin, jonka takana näkyy 130-tien risteys.
Tuulensuuntien risteyksestä käännytään Helsinki-Tampere-moottoritielle päin, Janakkalaan
Räikälän vanha kivisilta
Tien itäpuolella näkyy rautakautisena linnoituksena käytetty Hakoisten linnavuori. Linnavuoren korkein kohta on 63 metriä Kernaalanjärven yläpuolella ja 140 metriä merenpinnan yläpuolella.
Hamppulan koulun muistomerkki, jossa on kirjoitus: Tällä paikalla toimi Hamppulan kansakoulu 1861-1954. Koulu aloitti toimintansa viisi vuotta ennen Suomen kansakoululaitoksen varsinaista perustamista. Kiven pystytti ensimmäisen koulunsa muistoksi 1968 Janakkalan kunta.
Pyhän Laurin lähde on keskiaikainen kokoontumispaikka Tarinmaan eteläpuolella
Pyhän Laurin harmaakivikirkko sijaitsee Janakkalan Tarinmaalla ja on vihitty käyttöön 19.9.1520
Pyörätie Tarinmaan ja Turengin väliselle Hakoistentielle valmistui kesällä 2008
Risteyksestä käännytään Turenkiin
Turengin vanha rautatieasema
Autojen likaiset osat erottuvat, kuten tämän Volkkarin helmat.
Alkuaan kaikki Volkkarit olivat takamoottorisia, etuvetorakenne on lainattu DKW:ltä. Tekniikan Maailma -lehti koeajoi vuonna 1966 Audin (ei mallimerkintää! koska automerkillä oli vain yksi malli), jonka etuvetoinen alusta periytyy DKW F102-autosta. DKW:n 2-tahtinen 3-sylinterinen 1,2 litran moottori ei kuitenkaan kelvannut Audiin, johon laitettiin 1,7 litran rivinelonen. TM 17/1966 mittasi Audin kiihtyvyydeksi 0-100 km/h 16,3 sekuntia. Vuonna 1966 Audi maksoi 14380 markkaa, joka on 22886 euroa (rahanarvonkerroin 1860 - 2010). VW/Audi otti DKW:ltä etuvedon ja sitten lopetti merkin valmistuksen. Jos VW olisi säilyttänyt DKW-automerkin vuonna 1966, tämäkin auto voisi olla DKW-merkkinen.
Alkuaan kaikki Volkkarit olivat takamoottorisia, etuvetorakenne on lainattu DKW:ltä. Tekniikan Maailma -lehti koeajoi vuonna 1966 Audin (ei mallimerkintää! koska automerkillä oli vain yksi malli), jonka etuvetoinen alusta periytyy DKW F102-autosta. DKW:n 2-tahtinen 3-sylinterinen 1,2 litran moottori ei kuitenkaan kelvannut Audiin, johon laitettiin 1,7 litran rivinelonen. TM 17/1966 mittasi Audin kiihtyvyydeksi 0-100 km/h 16,3 sekuntia. Vuonna 1966 Audi maksoi 14380 markkaa, joka on 22886 euroa (rahanarvonkerroin 1860 - 2010). VW/Audi otti DKW:ltä etuvedon ja sitten lopetti merkin valmistuksen. Jos VW olisi säilyttänyt DKW-automerkin vuonna 1966, tämäkin auto voisi olla DKW-merkkinen.
Harvialantie Turenkiin, toisessa suunnassa on Hämeenlinna